Sinullekin on varmasti joskus soittanut puhelinmyyjä, joka on kaupitellut Seiskaa, Unelmien Talo&Koti -lehteä tai esimerkiksi Aku Ankkaa. Puhelinmyyjien tarjouksen ovat yleensä hyvin edullisia. Voit saada puolen vuoden lehdet vain 20 eurolla, jolloin kuukausittain ilmestyvän lehden kappalehinnaksi jäisi vain 3,33 euroa. Ruokakaupan tai kioskin lehtihyllyssä aikakauslehdet maksavat 6, 8 tai jopa 10 euroa kappale, joten mieleiset lehdet kannattaa tilata kotiin.

Jos maltoit kuunnella puhelinmyyjän myyntipuheen loppuun asti, kuulit myös sen, minkä saisit kaupanpäälliseksi. Usein tilaajalahja on arvokkaampi kuin lehtitilaus. Tyypillisiä tilaajalahjoja ovat jonkin suomalaisen suunnittelijan huivit ja käsilaukut, joiden arvoksi voidaan kertoa monta kymppiä. Myös keittiötarvikkeita tarjotaan paljon. Rakennusaiheisten lehtien kylkiäisinä saattaa tulla pienkoneita tai työkaluja, ja hevoslehtien tilaajalahjoina saattaa olla jotain hevosaiheista. Tilaajalahjan on oltava sellainen, mikä on helppo postittaa asiakkaalle, ja mikä miellyttäisi mahdollisimman monta.

Joillain puhelinmyyjillä on ässä hihassa siltä varalta, että asiakas ei haluaisikaan uutta kaulahuivia tai viidettä virtalähdettä. Silloin he tarjoavat kaupan päälle ilmaisen tutustumisjakson johonkin toiseen lehteen, tai muutaman ilmaisen numeron sitä lehteä, mitä asiakas on tilaamassa.

Kaupanpäällinen on yleensä mukana tuotteen hinnassa

Iloinen asiakas

Oli aika, jolloin kaupanpäällisillä oli helppo lisätä tuotteen haluttavuutta ja tehdä asiakas onnelliseksi. Ajat ovat muuttuneet. Ihmiset kantavat turhaa tavaraa kaapeista selkä vääränä niin kierrätyskeskuksiin, kirpputoreille kuin jäteasemillekin. Kaupanpäälliset ovat usein turhaa rihkamaa, minkä käyttöikä jää lyhyeksi, joten ne ovat muuttuneet vähemmän haluttaviksi. Ilmaiset ämpärit ovat poikkeus – niitä suomalaiset ovat valmiit jonottamaan tuntitolkulla. Muusta muovirihkamasta on helpompi kieltäytyä, kuten pesuainepullon kylkiäisinä tulevasta pesuaineannostelijasta tai hiusvärin mukana tulevasta sekoituskupista.

Kaikesta ei ole kiittäminen konmarittamista. Myös kuluttajavalistus on mennyt läpi, ja asiakkaat alkaneet ymmärtää, että kaupanpäällinen on yleensä mukana tuotteen hinnassa. Asiakkaat osaavat laskea, tulisiko sittemmin halvemmaksi ostaa uudet talvirenkaat netistä kuin langeta autokauppiaan tarjoukseen uudesta Kiasta uusilla talvirenkailla, mitkä tulisivat ”kaupan päälle”. Myös remonttifirmojen kattoremontin yhteydessä kaupan päälle tarjoamat kattoturvatuotteet tai astetta paremmat rännit on yleensä huomioitu kattoremontin kokonaissummaa laskiessa.

Millaisia tilaajalahjoja lehtitilauksien mukana voi saada?

Netistä on helppo tarkastaa, mitkä ovat parhaat tilaajalahjat eri lehtitilauksien yhteydessä. Tällä hetkellä lehtitalon vaikuttavat suorastaan avokätisiltä.

Saat 75 euron arvoisen keittiöveitsisetin, jos tilaat 10 numeroa Seiskaa 25 eurolla.

Auto Bild -lehden 8 numeroa maksavat 28 euroa, mutta siitä huolimatta tilaaja saa 29 euron arvoisen työkalusetin

Kunto Plus -lehti on suunnattu liikunnasta ja kuntoilusta kiinnostuneille, ja tämä on huomioitu myös tilaajalahjaa valitessa. 3 numeroa Kunto Plus -lehteä maksaa alle 17 euroa, mutta kaupan päälle saa 50 euron arvoisen vastuskuminauha ja jumppamatto -setin.

Historia-lehteä lukee varsinkin varttuneempi väki, joten siksi 3 numeron tilauksen (14,90 euroa) kylkiäisiksi on pistetty 46 euron arvoinen verenpainemittari.

Joko sinulta löytyy infrapunalämpömittari (arvo 69 euroa)? Jos ei, niin pistäpä tilaten Tee Itse -lehti (2 numeroa 15,90 euroa).

Jos on tarvetta katu-uskottavalle kylmälaukulle, saat 50 euron arvoisen Ristomatti Ratia -kylmälaukun 20 euron Katso-lehden tilauksen kylkiäisinä.

Sinulla saattaa olla jo kaikkea, mutta onko kuitenkaan kuvaustoiminnalla varustettua rannekelloa (55 euroa)? Pian on, jos tilaat 3 numeroa Digikuva-lehteä (15,90 euroa).

Miksi lehtien tilaajalahjat ovat niin arvokkaita?

Aikakauslehtiä

Vaikuttaa siltä, että kannattaa tilata aikakauslehtiä netistä, sillä lehdet tulevat halvemmaksi kuin yksitellen ostaen (mikä on totta) ja lisäksi saa lehtitilausta arvokkaamman tilaajalahjan (vai saako?).

Asia vaatii hieman pureskelua. Miksi lehtitalot myyvät lehtiä tappiollisesti – esimerkiksi Digikuva-lehden tilaaminen 15,80 eurolla toisi lehtitalolle 39,10 euron tappion, jos rannekellon arvo on oikeasti 55 euroa.

Ensinnäkin, lehtitalot ostavat tilaajalahjoja isoja määriä, ja neuvottelevat niistä hyvän tarjouksen. Lehtitalo ei ole maksanut rannekellosta 55 euroa, vaan paljon vähemmän. 55 euroa on se hinta, mitä rannekello voisi jossain kaupassa kuluttajalle maksaa. Arvoa on myös voitu hieman liioitella.

Toisekseen, kaikenlainen markkinointi maksaa. Myymällä halpoja tilauksia lehti saa lisää lukijoita, ja sen houkuttelevuus kasvaa mainostajien (mainostulot ovat pääasiallinen tulonlähde monille lehdille) silmissä.

Kolmannekseen, saatat unohtaa keskeyttää määräaikaisen tilauksen, ja silloin maksat lehtitilauksesta normaalin hinnan ja tuot voittoa talolle.